Maailmankauppa Elimu
Reilu kauppa
Reilu kauppa ei ole kehitysapua, vaan kaupankäyntiä, joka antaa pientuottajille ja työntekijöille mahdollisuuden elättää itsensä ja perheensä työtä tekemällä. Lisäksi järjestelmä tarjoaa länsimaiselle kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa kehitysmaan ihmisten arkeen ostopäätöksillään.
Kansainvälisen kaupan ongelmat
Kansainvälistä kauppaa leimaa epätasa-arvoinen asetelma, jossa kauppaa tehdään rikkaiden maiden ehdoilla ja kehitysmaat toimivat lähinnä raaka-ainevarastoina. Asetelma ei ole uusi, vaan se on perua kolonialismin ajoilta. Kansainvälisen kaupan voimistuminen ja kehitys ei ole juuri tuonut muutoksia parempaan, vaan maailmankauppajärjestö WTO:n johdolla kaikkia vapaan kaupan esteitä on pyritty yhä rajummin murtamaan.
Suuret monikansalliset yhtiöt hallitsevat maailmanmarkkinoita, eikä niiden pääasiallinen kiinnostuksen kohde ole ympäristön tai ihmisten hyvinvointi. Ajaessaan omia taloudellisia etujaan, ne usein polkevat valtioiden ja työntekijöiden etuja. Yksi ongelmista on lyhyet kauppasuhteet, sillä yhtiöt muuttavat tehtaitaan maasta toiseen halvempien raaka-aineiden ja työvoiman vuoksi.
Lisäksi raaka-aineiden markkinahinnat vaihtelevat rajusti, mikä vaarantaa yhden raaka-aineen varassa olevat kehitysmaiden taloudet. Vapaa kilpailu on myös laskenut raaka-aineiden hintoja niin, että esimerkiksi kahvin viljelijä joutuu usein myymään kahvipavut alle tuotantokustannusten. Tuotannosta ja jalostuksesta syntyvät voitot päätyvät suuryhtiöiden ja välikäsien haltuun, eivätkä työntekijöille tai tuottajamaalle. Moni suuryritys polkee myös työntekijöiden oikeuksia. Työolosuhteet voivat olla huonot, työntekijät eivät saa järjestäytyä ja tehtaissa saatetaan käyttää lapsityövoimaa.
Vaihtoehtona Reilu kauppa
Reilussa kaupassa pureudutaan kansainvälisen kaupan kipukohtiin ja huomioidaan kehitysmaiden tuottajien ja työntekijöiden oikeudet. Tuotteet ostetaan ilman välikäsiä suoraan pientuottajilta tai osuuskunnilta ja niistä maksetaan oikeudenmukainen, markkinahintoja suurempi hinta.
Reilussa kaupassa päämääränä ovat pitkäaikaiset kauppasuhteet, jotta tuottaja voi kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Tällöin myös tuottajan yhteisö voi kehittyä ja luottaa tulojen jatkuvuuteen. Reilun kaupan periaatteisiin kuuluu, että tuotteet jalostetaan mahdollisimman pitkälle tuottajamaassa. Silloin tuottajayhteisö ja – maa hyötyy jalostuksesta.
Kaupankäyntiin kuuluu keskinäinen vuorovaikutus ja kunnioitus. Tuottajayhteisöt sitoutuvat kriteereihin ja toimivat niiden mukaisesti. Tuottajat pyrkivät myös toimimaan ekologisesti kestävällä tavalla ja kehittämään toimintaansa luontoa kunnioittaen. Lapsityövoimaa ei hyväksytä.
Puolueettomat tarkastajat vierailevat Reilun kaupan järjestelmään hyväksytyillä tiloilla säännöllisesti ja varmistavat, että Reilun kaupan kriteerejä noudatetaan. Valvonnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi Reilun kaupan järjestelmän valvonta eritytettiin vuonna 2003 FLO Cert-nimiseen yhtiöön.
Reilu kauppa ei ole kehitysapua, vaan kaupankäyntiä, joka antaa pientuottajille ja työntekijöille mahdollisuuden elättää itsensä ja perheensä työtä tekemällä. Lisäksi järjestelmä tarjoaa länsimaiselle kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa kehitysmaan ihmisten arkeen ostopäätöksillään.
Maailmankaupat ja Reilun kaupan merkki
Maailmankauppojen ja Reilun kaupan merkin järjestelmät poikkeavat vain jonkin verran toisistaan. Merkkijärjestelmä on nuorempi ja jonkin verran byrokraattisempi järjestelmä, kuin Maailmankauppojen toiminta. Suomessa Reilun kaupan merkkiä myöntää ja valvoo Reilun kaupan edistämisyhdistys, jonka perustajajäseniin kuuluu myös Maailmankauppojen liitto (Suomen maailmankauppojen yhteistyöjärjestö)
Reilun kaupan merkki edellyttää tuottajan rekisteröitymistä ilmaiseen FLO:n (Fair Trade Labelling Organizations) tuoterekisteriin. Maailmankaupat voivat sitä vastoin tuoda markkinoille myös FLO:hon kuulumattomien tuottajien reiluja tuotteita. Koska Maailmankauppojen ei tarvitse yhdessä sopia yksittäisten tuotteiden tarkoista kriteereistä, voidaan Maailmankaupoissa pitää myös laajaa reilusti tuotettua käsityövalikoimaa.